AJANKOHTAISIA UUTISIA


Klikkaa otsikkoa, niin saat uutisen näkyviin.


 
  • Facebook
  • Google+
  • Twitter
  • Linkedin

+ - Kuvataideviikot 2018 on maleksijan paratiisi ja maailman kartoittaja

Kuvataideviikot 2018 on maleksijan paratiisi ja maailman kartoittaja

Paikalla Kuvataideviikkojen tiedotustilaisuudessa 31.1. oli kuraattori Veikko Halmetojan lisäksi joukko Kartasto-näyttelyyn osallistuvia taiteilijoita. Jukka Silokunnas (vas.), Tellervo Kalleinen, Kim Somervuori, Aleksi Liimatainen, Melina Paakkonen, Mikko Paakkonen, Jarno Vesala, Kirsi Pitkänen, Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, kuraattori Veikko Halmetoja, Ville Räty, Janne Laine, Teemu Korpela, Anna Pekkala, Emmi Kallio, Sari Tervaniemi.


Mäntän kuvataideviikkojen kesän 2018 otsikkona on Kartasto. Kuraattori Veikko Halmetoja on valinnut näyttelyyn 56 taiteilijaa, jotka johdattavat näyttelykävijät polveilevalle tielle kartoittamaan maailmaa. Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Kuvataideviikot avautuu yleisölle 17. kesäkuuta ja on avoinna elokuun loppuun saakka.
Kartasto käsittelee ihmisten tarvetta ymmärtää ja hallita ympäröivää todellisuutta. Se käsittelee rajoja ja vallankäyttöä, kuraattori Veikko Halmetoja kertoo.

Näyttelyssä paneudutaan muun muassa julkisen tilan valtasuhteisiin.
– Meillä on entistä vähemmän omistussuhteista vapaata tilaa. Omistaminen on valtaa ja sitä valtaa käytetään usein rajoittamaan olemista ja liikkumista. Myös yhteinen tila on nykyään usein vartioitua. Rautatieasemilla on ihana maleksia, mutta asiaton oleskelu on niillä kielletty, Halmetoja huomauttaa.

– Pekilon ensimmäisestä kerroksesta tulee maleksijan paratiisi. Rakennan näyttelyä, jossa saa viihtyä, Halmetoja lupaa.

Näyttelyssä käsitellään myös päänsisäisten maailmojen kartoittamista, erilaisia maailmankatsomuksia ja suurvaltapolitiikkaa. Vaikka osa teoksista esittää kriittisen näkökulman vaikeisiin aiheisiin, se ei estä naurua.
– Nauru on väline purkaa valtaa, Halmetoja muistuttaa.


Halmetoja on valinnut taiteilijoita laajalla ikähaitarilla, eri puolilta Suomea.
– Mukana on paljon taiteilijoita, joista osa on yleisölle vielä tuntemattomia. Olen löytänyt kiinnostavia tekijöitä opettaessani eri taidekouluissa. Joukossa on totta kai myös vanhempaa kaartia ja tunnettujakin nimiä, Veikko Halmetoja kertoo.


Kartaston taiteilijoihin lukeutuu myös Kuvataideviikkojen entisiä taiteellisia johtajia: vuoden 2012 näyttelyn kuraattori Ilona Valkonen ja vuoden 2015 kuraattorit Kalle Hamm ja Dzamil Kamanger.
– Olen kutsunut mukaan taiteilijoita, joiden katson panostavan vakavissaan siihen, että ymmärtäisimme ja hahmottaisimme maailmaa asteen verran paremmin. He ovat kartoittajia, nykyajan tutkimusmatkaajia, Halmetoja kuvailee.

Aiemmilta vuosilta tuttuja nimiä ovat muun muassa Antti Laitinen, Tellervo Kalleinen & Oliver Kochta-Kalleinen, Arttu Merimaa ja Kaj Stenvall. Pitkän linjan tekijöitä, joita ei ole aiemmin nähty Mäntässä ovat muun muassa Timo Vuorikoski ja Stefan Bremer. Palkittuja taiteilijoita ovat esimerkiksi Paul Gustafsson, Pasi Soukkala ja Hanna Keynäs. Heidät kaikki on valittu joskus erityistä tukea tarvitsevien taiteilijain työskentelyä tukevan Kettuki ry:n vuoden taiteilijaksi.

– Halusin tuoda näyttelyyn myös kuvataiteen rajapintoja. Tätä edustaa esimerkiksi feministitutkija Saara Särmä, joka tekee tutkimustyössään poliittisia kollaaseja ja on tunnettu All Male Panel -ilmiön esiinnostamisesta. Feministisen näkökulman esiintuojia on myös Emilia Kokko, jonka Turiseva Tissi -hahmo ilahduttaa videoteoksissa, Halmetoja kertoo.

– Lupaan näyttelyvieraille kokemuksia ja ajateltavaa, kauneutta ja rumuutta sekä teoksia, jotka jättävät muistijäljen. Muistan itse useita teoksia ensimmäisestä vuoden 1993 näyttelystä ja minulle on kunnia-asia, että 25 vuoden kuluttua joku sanoo samaa vuoden 2018 näyttelystä, Veikko Halmetoja sanoo.



  • Facebook
  • Google+
  • Twitter
  • Linkedin

+ - Kulkureittejä Kartastoon

Kulkureittejä Kartastoon

22.1.2018

XXIII Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetoja johdattelee uunituoreella flyerilla jo ensi kesän tunnelmiin. Lataa pdf-versio kuvien alta tai mediasivultamme!



 
  • Facebook
  • Google+
  • Twitter
  • Linkedin

+ - Pirkanmaan festivaalien Sananvapauden tarina on nyt valmis

Pirkanmaan festivaalien Sananvapauden tarina on nyt valmis

02.01.2018

Pirkanmaan festivaalien koko vuoden käynnissä ollut Sananvapauden tarina -hanke on nyt valmis. Pirfest-verkoston 27 jäsenfestivaalia toteuttivat vuoden aikana kukin oman näköisensä sananvapauden tarinan. Tarinoita nähtiin ja kuultiin kaikissa taidemuodoissa jääveistoksista tanssi-improvisaatioon ja kuoroteoksista katumaalauksiin. Tapahtumat ajoittuivat koko Suomen itsenäisyyden juhlavuodelle helmikuusta joulukuuhun.

Mäntän kuvataideviikot oli mukana hankkeessa taiteilija Viva Granlundin teoksilla, joissa yhdistyvät katutaide ja yhteisöllisyys: https://www.youtube.com/watch?v=TkRTu7kE4yU

Nuorten tamperelaistoimittajien perustama paikallismedia Reunamedia koosti kaikista tarinoista myös yhteisen videon, joka on nyt julkaistu projektin päätökseksi. Videolta näet kootusti sen, mistä Sananvapauden tarinassa oli oikein kyse: https://youtu.be/Z1ul10OmWgU

Yksittäiset videot löytyvät Pirfestin Youtube-tililtä https://www.youtube.com/channel/UCsiGS66z4wEAMhGUHFxvDvg

Sananvapauden tarina rahoitettiin Valtioneuvoston kanslian tuella ja festivaalien omalla rahoituksella ja se oli osa Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmaa.

Pirkanmaan festivaalit kiittävät mukana olleita ainutlaatuisia festivaaleja kävijöineen, taiteilijoineen ja taustavoimineen sekä Reunamediaa upeiden videoiden toteutuksesta!

Sananvapauden tarina -hankkeessa mukana olleet festivaalit:

Valoa festival

Tampereen elokuvajuhlat

Tanssivirtaa Tampereella

Tampere Guitar Festival

Tampereen Sävel

Mäntän Kuvataideviikot

Valtteri Festival

Tampereen Flamencoviikko

Vanhan kirjallisuuden päivät

Sääksmäki Soi!

Oriveden Suvi - Taidekeskus Leporanta

Tammerkosken sillalla

Fest Afrika

Sata Häme Soi

Tammerfest

Sastamala Gregoriana

Työväen Musiikkitapahtuma
Pentinkulman päivät

Tapsan Tahdit

Tampereen Teatterikesä

Chilifest Finland

Blockfest

Maailmantango

Pispalan SottiisinTanssimania

Tampere Jazz Happening

Urjala Soikoon!

Annikin Runofestivaali



 
  • Facebook
  • Google+
  • Twitter
  • Linkedin

+ - Veikko Halmetoja Mäntän kuraattoriksi

Veikko Halmetoja Mäntän kuraattoriksi

Kuvataideviikkojen tuore kuraattori Veikko Halmetoja. (Kuva: Elissa Määttänen.)


Mäntän kuvataideviikkojen kesän 2018 kuraattori eli taiteellinen johtaja on galleristi, kriitikko ja kuraattori Veikko Halmetoja (s. 1977).

Veikko Halmetoja on kuvataiteen laaja-alainen asiantuntija, eikä vähiten siksi, että on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Mäntässä. Ensimmäisen kerran hän oli mukana järjestämässä Mäntän kuvataideviikkoja 18-vuotiaana harjoittelijana vuonna 1995, jolloin näyttelypaikkana oli muun muassa kokonainen kerrostalo Mäntän keskustassa. Viime keväänä, 39-vuotiaana Halmetoja pääsi itse kuratoimaan näyttelyn purettavaan kerrostaloon Mäntyharjulla.

– Olen ollut aina enemmän tekijä kuin tutkija. Tämä saattaa olla Mäntän peruja. Olen oppinut, että taidetyöläisen on lopulta aina iskettävä kätensä saveen, Halmetoja pohtii.
Hän näkee, ettei näyttelyitä tehdä tutkijankammiossa vaan elämällä taiteilijoiden ja teosten kanssa ja kokemalla teokset näyttelytilassa.


Voimaannuttavaa, elämyksellistä taidetta

– Etsin taiteesta enemmän ihon alle kaivautuvia elämyksiä kuin älyllistä haastetta.

Halmetoja lupaa, että XXIII Mäntän kuvataideviikoista on tulossa maanläheinen, konkreettinen näyttely, jossa on mukana paljon taiteilijoita ja teoksia.
– Haluan, että näyttely toimii kokoavana ja voimaannuttavana kokemuksena.

Kuvataideviikkojen ja Veikko Halmetojan polut ovat kulkeneet rinnakkain pitkään ja ristenneet useaan otteeseen. Vuosina 2007–2010 hän toimi Kuvataideviikkojen toiminnanjohtajana.

Kesällä 2018 ensimmäisestä tapahtumasta tulee kuluneeksi 25 vuotta. Halmetoja ottaa haasteen vastaan innolla.
– Koen että nyt haluttiin nähdä, millaisen näyttelyn tekee kuraattori, joka tuntee Kuvataideviikkojen Pekilo-näyttelytilan läpikotaisin.

Veikko Halmetojan vuosi 2017 on ollut näyttelyiden suhteen varsin tiivis. Mukaan mahtuu sekä pieniä yksityisnäyttelyitä että laajoja monen taiteilijan kokonaisuuksia.
– Mäntyharjun kerrostalon lisäksi paljon työtä ovat vaatineet Virka-galleriassa esillä oleva, Suomen ja Viron identiteettejä käsittelevä näyttely Silta. Toinen laaja näyttely on Kokkolassa esillä ollut, Joensuuhun jatkanut ITEpäisyys. Siinä nykytaide, outsider-taide ja nykykansantaide esittäytyvät sulassa sovussa.

Tulevaksi vuodeksi Veikko Halmetoja on putsannut kalenteriaan. Hän on kieltäytynyt muiden ryhmänäyttelyjen järjestämisestä ja lupaa keskittyä vain Kuvataideviikkoihin.

– Olen nähnyt kaikki Mäntän näyttelyt ensimmäisestä, vuoden 1993 kokonaisuudesta alkaen. Suurimman osan todella monta kertaa. Teen näyttelyn, johon kiedon mukaan kaikki ne ajatukset, jotka ovat heränneet vuosien saatossa Kuvataideviikkojen näyttelyitä katsoessani.

Veikko Halmetoja on aiemmin kuratoinut muun muassa näyttelyt Lumipalloefekti 3 (Kemin taidemuseo & Aineen taidemuseo, 2016), Synti (Serlachius-museo Gösta, Mänttä, 2014) sekä Pirkanmaan 5. triennaali (Tampere, 2012). Hän on toiminut kuvataidekriitikkona Aamulehdessä 2002–2007 ja Helsingin Sanomissa 2010–2014. Kysytty luennoitsija on myös päätoimittanut taiteeseen keskittynyttä ½-lehteä, kirjoittanut laajasti kuvataiteesta moniin eri julkaisuihin sekä toiminut Kajaanin Runoviikon tiedottajana vuodesta 2010. Veikko Halmetoja on Helsingissä sijaitsevan ARTag Galleryn taiteellinen johtaja.

Mäntän kuvataiteen ystävät ry on järjestänyt Mäntän kuvataideviikkoja vuodesta 1993 lähtien, aluksi joka toinen vuosi ja vuodesta 1999 lähtien joka vuosi. Tapahtuma sai juuri Suomi-palkinnon pitkäjänteisestä työstään nykytaiteen saralla. Vuodesta 2002 tapahtuman pääpaikkana on toiminut Pekilo, entinen rehunjalostamo Mäntän korkeimman tehtaanpiipun juurella.


Taiteilijalista julkistetaan tammikuun 2018 lopulla.


  • Facebook
  • Google+
  • Twitter
  • Linkedin

+ - Suomi-palkinto Mäntän kuvataideviikoille

Suomi-palkinto Mäntän kuvataideviikoille

Kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen (vas.) ja Mäntän kuvataiteen ystävien puheenjohtaja Kristiina Nordlund-Pekkala vastaanottivat Suomi-palkinnon Vuosisadan Kulttuurigaalassa Turun Logomolla myöhään keskiviikkoiltana 18.10.2017.
18.10.2017

Mäntän kuvataideviikot on saanut itsenäisyyden juhlavuoden Suomi-palkinnon.

Tapahtuman edustajat vastaanottivat palkinnon yhdessä seitsemän muun palkinnonsaajan kanssa Turussa keskiviikkoiltana. Palkinnon pokkasivat Kuvataideviikkoja järjestävän yhdistyksen, Mäntän kuvataiteen ystävien puheenjohtaja Kristiina Nordlund-Pekkala ja toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen.

Suomi-palkinto on kulttuuriministerin jakama, reilun 21 000 euron arvoinen palkinto. Se myönnetään vuosittain tunnustukseksi merkittävästä taiteellisesta urasta, läpimurrosta tai muusta kulttuurialan saavutuksesta. Palkinnon luovutti Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Muita palkinnonsaajia ovat laulaja-lauluntekijä Alma-Sofia Miettinen, kirjailija-ohjaaja Neil Hardwick, kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkönen, elokuvaohjaaja Dome Karukoski, sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuro, kapellimestari Hannu Lintu ja Pori Dance Company. Lisäksi Ylen Pikku Kakkonen sai kunniakirjan.

Upea tunne

Mäntän kuvataiteen ystävien perustamaa tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1993 ja se on yksi maan merkittävimmistä nykytaiteen kesänäyttelyistä. Tapahtuman ja yhdistyksen edustajat ovat ylpeitä ja iloisia saamastaan huomionosoituksesta ja palkinnosta.

– Upea tunne, iloitsee puheenjohtaja Kristiina Nordlund-Pekkala.

– Kahdenkymmenenviiden vuoden työ ja satojen ihmisten omistautuminen on nyt huomioitu. Erityiseksi palkinnon tietysti tekee myös Suomi 100 -juhlavuosi, hän muistuttaa.

– Haluan kiittää yhdistyksemme jäseniä, entisiä ja nykyisiä Kuvataideviikkojen työntekijöitä, kuraattoreita, toiminnanjohtajia ja vakituisia työntekijöitämme. Ilman tukijoita, yhteistyökumppaneita ja talkoolaisia näyttelyt eivät rakentuisi. Erityisesti haluan kiittää kaikkia taiteilijoita, joiden kovalla työllä on tehty näyttelyidemme sisältö, Kuvataideviikkojen ydin.

Mäntän kuvataideviikkojen tiedottajana ja aktiivisena jäsenenä pitkään toiminut Heikki Vesterinen muistuttaa, että tapahtuma on koko olemassaolonsa ajan pitänyt kiinni korkeista laatukriteereistä ja onnistunut myös rakentamaan nykytaiteen ympärille otollista, keskustelevaa ilmapiiriä.

– Yhdistyksessä on nähty kulttuurin ja taiteen merkitys yhteiskunnalle sekä henkisessä että taloudellisessa mielessä, hän toteaa. Hän muistaa, että Kuvataideviikkojen näyttelyä on aina odotettu koko valtakunnan tasolla.

– Monipuolinen nykytaiteen tarjonta on kasvattanut taiteen ja yleisön välistä hedelmällistä vuorovaikutusta ja luonut paljon myönteistä energiaa, hän huomioi.

Toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen kiittelee tapahtuman perustajia, jotka jo vuonna 1993 asettivat tehtäväkseen Mäntän nostamisen kansalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen nimenomaan kuvataidekaupunkina.

– Tänä päivänä, Serlachius-museoiden tultua mukaan entistä selvemmin nykytaiteen puolelle koko Mänttä-Vilppulassa tajutaan, että pieni kaupunki voi erottautua ja luoda houkuttelevaa imagoa niinkin erikoisen asian kuin nykytaiteen avulla, Nyrhinen hymyilee.

– Koululaiset saavat taatusti valtakunnan parasta nykytaiteen taidekasvatusta näyttelyjemme opastuksissa, ja Mäntässä on muutenkin satsattu siihen, että alasta kiinnostuneet koululaiset pääsevät tekemisiin oikeiden ammattitaiteilijoiden kanssa erilaisissa työpajoissa.

Hän iloitsee siitä, että Pekilon kävijämäärä on melko pysyvästi asettunut reilusti yli 10 000:n rajapyykin. Ennätys, 17 000 kävijää tehtiin vuonna 2016 Anssi Kasitonnin kuratoimana vuotena. – Kasvavat kävijämäärät osoittavat, että Mänttä on helposti lähestyttävä ja monenlaisille yleisöille avautuva tapahtuma.

– Erityistä on ollut myös muutaman vuoden pyörinyt residenssitoiminta yhdessä Serlachius-museoiden kanssa. Me tarjoamme taiteilijoille hienot työskentelypuitteet, ja taidekaupungin ilosanoma välittyy ovelasti eri puolille maailmaa, Australiaa ja Japania myöten, Nyrhinen uskoo. – He sanovatkin Pekiloa Suomen Tate Moderniksi. Ja me Tate Modernia tietenkin Lontoon Pekiloksi.


Veikkauksen tuotoista myönnettävän Suomi-palkinto on 21 625 euroa.

Palkintoperusteissa todetaan Kuvataideviikkojen olevan maamme tärkeimpiä nykytaiteen tapahtumia, joka esittelee vaihtuvia kuraattoreita ja ajankohtaista nykytaidetta. Kuvataideviikkojen tehtävä on ”antaa nykytaiteelle mahdollisuus ja tila tulla ihmisten nähtäväksi”. Yhdessä Mäntän Serlachius-museoiden kanssa Kuvataideviikot tarjoaa yleisölle mahdollisuuden altistua nykytaiteelle, ne toivat viime vuonna alueelle yli 100 000 kävijää ja miljoonia euroja. Tapahtuman merkitys Mäntän vetovoimaisuuden lisäämisessä on esimerkillinen. Suomalaisen kesänäyttelyiden perinteen jatkaminen on Mäntän kuvataideviikkojen tärkeä saavutus.


  • Facebook
  • Google+
  • Twitter
  • Linkedin

+ - Pekilolla tapahtuu: Harrastusmessut la 11.11.2017

Pekilolla tapahtuu: Harrastusmessut la 11.11.2017

13.10.2017, päivitetty 17.10.2017 ja 9.11.2017

Marraskuun toisena viikonloppuna Pekilo herää hetkiseksi syyslevoltaan, kun paikalliset yhdistykset valtaavat tilan. Mänttä-Vilppulan harrastusmessut järjestetään lauantaina 11.11.2017 kello 12-17.

Tiedoksi erityisesti lapsiperheille ja lapsenmielisille: Pekilon ovet aukeavat jo kello 11, jolloin pääsee testaamaan keppihevosrataa ja pomppulinnaa.

Lapsiystävälliseen tapahtumaan on vapaa pääsy!

Tarkemmat lisätiedot, muun muassa mukana olevat yhdistykset, löydät Facebookista.




 
  • Facebook
  • Google+
  • Twitter
  • Linkedin

+ - Yasushi Koyama lahjoittaa Pingviini-veistoksen Taidekaupungille

Yasushi Koyama lahjoittaa Pingviini-veistoksen Taidekaupungille

Yasushi Koyama: Pingviini-äiti ja poikanen, 2017. Kuva: Timo Nieminen

04.09.2017

Niin lasten kuin aikuistenkin yhdeksi Kesä-näyttelyn suosikiksi muodostuivat Yasushi Koyaman söpöt eläinveistokset. Nyt näyttelyn päätyttyä yksi taiteilijan puuveistoksista löytää uuden kodin. Toukokuun aikana Pekilon ulkovarastossa veistetty Pingviini-äiti ja poikanen saa jäädä synnyinkaupunkiinsa. Yasushi Koyama lahjoittaa teoksensa Mänttä-Vilppulan neuvolan tiloihin Vilppulaan, jossa se saa tuottaa iloa jatkossakin. Lahjoitus on osa Koyaman Taidetta lapsille -projektia, jonka puitteissa taiteilija on vuosittain sijoittanut teoksia julkisiin tiloihin.
- Projektini ei ole suunnattu pelkästään lapsille. Toivon, että myös aikuiset pääsevät nauttimaan teoksistani ja näkemään, miten tärkeää taide on lapsille, taiteilija Yasushi Koyama kertoo.

Ensimmäinen lahjoituskohde oli Lastenlinnan sairaala Helsingissä vuonna 2012. Taiteilija on lahjoittanut muun muassa vuonna 2016 Espoon Sellon kirjastoon veistoksen Panda-isä ja lapsi sekä vuonna 2015 Helsingin Rudolph Steiner -koululle nyt Kuvataideviikoillakin nähdyn veistoksen Panda-emo ja lapsi.

  • Facebook
  • Google+
  • Twitter
  • Linkedin